Pakolainen Jeesus

Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata. Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet."

Joosef heräsi unestaan, otti heti yöllä mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti kulkemaan kohti Egyptiä. Siellä hän pysytteli Herodeksen kuolemaan asti. Näin kävi toteen, mitä Herra oli profeetan suulla ilmoittanut: "Egyptistä minä kutsuin poikani."

Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan, hän raivostui. Hän antoi käskyn, että Betlehemissä ja sen lähistöllä oli surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat, sen ajan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville. Näin kävi toteen tämä profeetta Jeremian lausuma ennustus:

- Ramasta kuuluu huuto,
itku ja kova valitus.
Raakel itkee lapsiaan
eikä lohdutuksesta huoli,
sillä heitä ei enää ole.

Kun Herodes oli kuollut, Herran enkeli ilmestyi Egyptissä Joosefille unessa ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja palaa Israelin maahan. Ne, jotka halusivat surmata lapsen, ovat kuolleet."

Joosef heräsi, otti mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja palasi Israelin maahan.

Matt. 2: 13-21

Kaikkivaltias Jumala.

Me muistamme tänään viattomia lapsia,

jotka kuningas Herodes käski surmata Betlehemissä.

Ota armolliseen huomaasi kaikki lapset,

joita tänäänkin kidutetaan ja surmataan.

Suo, että oikeudenmukaisuus,

rakkaus ja rauha

saisivat voiton kaikesta vääryydestä,

tunteettomuudesta ja

sotien mielettömyydestä.

Tätä rukoilemme joulun lapsen,

Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Aamen.

Jeesuksen seuraajana

Jeesus sanoi Pietarille: "Seuraa minua."

Pietari kääntyi katsomaan taakseen ja näki, että heidän perässään tuli Jeesuksen rakkain opetuslapsi, se, joka aterialla oli nojannut hänen rintaansa vasten ja kysynyt: "Herra, kuka se on? Kuka sinut kavaltaa?" Hänet nähdessään Pietari kysyi Jeesukselta: "Entä hän, Herra?" Jeesus vastasi: "Mitä se sinulle kuuluu, vaikka tahtoisin hänen jäävän tänne aina siihen asti kun tulen? Seuraa sinä minua."

Tästä sai veljien keskuudessa alkunsa käsitys, ettei se opetuslapsi kuole. Jeesus ei kuitenkaan sanonut Pietarille, ettei tämä opetuslapsi kuole. Hän sanoi: "Mitä se sinulle kuuluu, vaikka tahtoisin hänen jäävän tänne aina siihen asti kun tulen?"

Juuri tämä opetuslapsi todistaa kaikesta tästä. Hän on tämän kirjoittanut, ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on luotettava.

Joh. 21:19-24

Uskollinen Herra

Herra, osoita minulle uskollisuutesi,

auta minua, tee lupauksesi mukaan!

Sinun sanaasi minä turvaan,

sen avulla pystyn vastaamaan pilkkaajille.

Älä jätä suutani totuuden sanaa vaille,

minä panen toivoni sinun päätöksiisi.

Minä noudatan aina sinun lakiasi,

aina ja ikuisesti.

Sinun säädöstesi mukaan minä tahdon elää,

ja siksi voin kulkea kevein mielin.

Kuninkaittenkin edessä

kerron arkailematta sinun liitostasi.

Sinun käskyistäsi minä saan ilon.

Minä kohotan käteni sinun puoleesi,

minä tutkistelen sinun käskyjäsi.

Ne ovat minulle rakkaat.

Ps. 119: 41-48

Juhlan aika

Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: "Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti." He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä.


Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.

Luuk. 2: -20

Päivän rukoukset

Taivaallinen Isä.

Sinä annoit ainoan Poikasi

syntyä ihmiseksi,

jotta meistä tulisi sinun lapsiasi.

Vie meidät lastesi vapauteen.

Anna uskon valon loistaa

sanoissamme ja teoissamme.

Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,

meidän Herramme kautta,

joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa

elää ja hallitsee aina ja ikuisesti.

Aamen.

Suuri Valo

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa,

näkee suuren valon.

Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa,

loistaa kirkkaus.

Sinä teet runsaaksi riemun,

annat suuren ilon.

He iloitsevat sinun edessäsi

niin kuin elonkorjuun aikana iloitaan,

niin kuin saaliinjaossa riemuitaan.

Ikeen, joka painaa heidän hartioitaan,

valjaat, jotka painavat olkapäitä,

ja heidän käskijänsä sauvan

sinä murskaat,

niin kuin murskasit Midianin vallan.

Ja kaikki taistelukenttiä tallanneet saappaat,

kaikki veren tahrimat vaatteetpoltetaan,

ne joutuvat tulen ruoaksi.

Sillä lapsi on syntynyt meille,

poika on annettu meille.

Hän kantaa valtaa harteillaan,

hänen nimensä on

Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala,

Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.

Suuri on hänen valtansa,

ja rauha on loputon

Daavidin valtaistuimella

ja hänen valtakunnassaan.

Oikeus ja vanhurskaus

on sen perustus ja tuki

nyt ja aina.

Tämän saa aikaan

Herran Sebaotin pyhä kiivaus.

Jes. 9: 1-6

Jouluaaton rauhassa

Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.

Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:

- Jumalan on kunnia korkeuksissa,
maan päällä rauha
ihmisillä, joita hän rakastaa.

Luuk. 2: 1-14

Pyhä Jumala.

Anna joulun valon koskettaa

sielumme ikävää.

Kiitos siitä, että toivo on syttynyt

maailman pimeälle taivaalle

ja saamme Pojassasi sen mitä kaipaamme:

armon ja vapahduksen.

Tuo hänet sydämeemme

joulun ilosanomassa,

anna kaikkien kansojen yhtyä

uuteen riemuun.

Kaikukoon sinulle ylistys korkeuksissa!

Aamen.

Odotan Herraa koko sydämestäni

Minä odotan sinua, Herra,

odotan sinua koko sielustani

ja panen toivoni sinun sanaasi.

Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua,

hartaammin kuin vartijat aamua.

Israel, pane toivosi Herraan!

Hänen armonsa on runsas,

hän voi sinut lunastaa.

Hän lunastaa Israelin

kaikista sen synneistä.

Ps. 130: 5-8

Hurjan viikon kurja päätös!

Eilinen päivä oli raskas! Viimeinen päivä joulujakeluviikolla, jolloin jaoimme kaikki loput lahjat, jouluavustukset ja jouluruuat pois. Koko viikko on tehty pitkiä päiviä. Yritetty huolehtia omasta perheestä ja omista jouluvalmisteluista. Sen lisäksi on autettu muiden jouluvalmisteluissa.

Eilistä vastaanottoa varjosti pienen vain 8-vuotiaan Arttu Ollilan katoaminen. Osa meistä piti kriisipalaveria miettien, miten tilanne parhaiten saadaan hoidettua. Osa taas yritti hoitaa vastaanoton kunnialla, vaikka mieli olikin ehkä muualla.

On erittäin surullista, että tämän kaltaista tapahtuu. Mieleen nousee kysymyksiä, joista osa on kohdistettu Jumalaan. Miten tämmöistä voi sattua? Miten Jumala sallii tämän? Missä hän on? Onko Häntä edes olemassa? Kysymyksiä, joihin emme ehkä saa vastausta täällä oloaikanamme. Paljon pahaa tapahtuu, emmekä itse voi sille mitään. Jumala kuitenkin on ja auttaa. Joskus vain tuntuu, että mitään ei tapahdu. Onneksi on Toivoa niin kauan, kunnes Arttu löytyy!

Rakas Taivaallien Isämme,

Pyhä Jumala,

Siunaa ja varjele Arttu siellä missä hän on. 

Anna hänen löytyyä hyvässä kunnossa.

Siunaa Artun vanhempia ja läheisiä. 

Ole heidän kanssaan, anna voimia ja lohduta.

Ole Artun koulukavereiden ja opettajien kanssa. 

Siunaa kaikkia niitä, jotka ovat etsimässä Arttua. 

Siunaa kaikkia johtajia, työntekijöitä ja vapaaehtoisia. 

Johdata sinä heidän askeleitaan ja anna viisautta mennä juuri sinne minne pitääkin.

Ole niiden kanssa, jotka tekevät kriisityötä,

anna heidän olla läsnä oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Anna heille oikeat sanat ja oikea mieli, 

niin että he osaisivat kohdata avun tarvitsijat juuri oikealla tavalla. 

Siunaa meitä kaikkia, joita tämä tapaus koskettaa.

Anna meille Sinun Rauhasi.

Siunatkoon ja Varjelkoon meitä kaikkia 

Pyhä Kolmiyhteinen Jumala, 

Isä, Poika ja Pyhä Henki!

Aamen 

Glögiä ja piparia

Olipa eilen hauska työpäivä. Aamun vastaanoton jälkeen keitimme monta termaria gloögiä ja pakkasimme pipareita matkaan. Lähdimme yllätyskäynnille työkkäriin, kelaan, taksiasemalle ja perusturvaan. Tietysti yksiköiden johtajien kanssa oli asiasta sovittu etukäteen, mutta osa työntekijöistä ja asiakkaat olivat iloisesti yllättyneitä tästä seurakunnan tempauksesta. Mukavaa oli tavata yhteistyökumppaneita, asiakkaitamme ja muitakin ihmisiä vielä hyvän jouluntoivotus tervehdyksen merkeissä. Oli aivan ihana kierros, tätä lisää. Vaikka kaikillä käynneillä oli oma tärkeä merkityksensä, niin jotenkin mieleen nousee taksiasema. Siellä istuimme hetken aikaa repaleisilla nahkasohvilla jutellen taksikuskien kanssa. Oli mukava, lämmin hetki yhdessä ennen joulua.

Iltapäivällä eskarista soitettiin ja pyydettiin hakemaan raivoava poikamme pois. Hänkin on niin väsynyt ja varmasti jännittynyt joulun odotukseen, ettei enää jaksa. Olin jo onneksi lähdössä töistä, joten kiireesti menin eskariin. Matkalla soitin mummille, että jaksaisivatko he pitää poikaa tänään. Onneksi se järjestyi niin, että poika saa yhden ylimääräisen vapaan tämän jouluhulinan keskellä. Ainoa harmitus asiassa oli se, että kummityttö olisi toivonut, että olisimme menneet hänen joulujuhlaansa. Emme sitten menneet, koska poika ressukkani oli niin väsynyt. Ja hyvä sitten niin. Vaikka tietysti harmittaa, olisi ollut niin mukava käydä katsomassa mitä se kummityttö siellä joulujuhlissa tekee...

Onneksi tämä viikko alkaa olla lopullaan. Vielä yksi päivä täytyy jaksaa, ja sitten... Tosin sunnuntainakin on vielä yksi pikkujuttu, mutta se on niin pikkuinen, että se menee kyllä. Sitten sen jälkeen töihin vasta ensi vuonna.

Joulua Elossa!

Viikko diakoniatyössä on alkanut varsin vauhdikkaasti. Olemme jo jakaneet kahden päivän aikana yli 110 joulukassia. Vieläkin tulee lisää lahjoituksia. Ihmisten huolenpito ja toisista välittäminen puhuttelee koko ajan. Useimmat kassin hakijat ovat nauttineet glögiä ja joulutunnelmaa Lähdetuvalla.



Aamun vastaanoton jälkeen kävimme onnittelukäynnillä ja Tuomiokapitulissa onnittelemassa eläkkeelle siirtyvää työntekijää. Siunausta Marian eläkeläiselämään!

Tänään olimme tervehtimässä ylöjärveläisiä FlashMobin muodossa Kauppakeskus Elossa.

Nyt tämä uupunut seurakunnan työntekijä menee syömään ja nukkumaan, että jaksaa loppuviikonkin jakaa joulua!

Kolmas adventti

Joulu on jo tosi lähellä...

Jeesuksen edeltäjä

Kun Johannes vankilassa kuuli Kristuksen teoista, hän lähetti opetuslapsensa kysymään: "Oletko sinä se, jonka on määrä tulla, vai pitääkö meidän odottaa toista?" Jeesus vastasi heille: "Kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette:

Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät,
spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat,
kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma.
Autuas se, joka ei minua torju."

Heidän mentyään Jeesus alkoi puhua ihmisille Johanneksesta:

"Mitä te lähditte autiomaahan katsomaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa? Vai mitä odotitte näkevänne? Kenties hienosti pukeutuneen miehen? Kuninkaanlinnoista te niitä löydätte, jotka hienostelevat vaatteillaan! Mitä te sitten odotitte näkevänne? Profeetanko? Aivan oikein, ja minä sanon teille, että hän on enemmänkin kuin profeetta. Hän on se, josta on kirjoitettu:

- Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi,
hän raivaa sinulle tien."

Matt. 11: 2-10

Kristillinen joulujuhlako utopiaa?

Eskari vuosi on kohta jo puolessa ja edessä on kouluvalinnat tammikuun loppuun mennessä. Olemme koko ajan ajatelleet, että poikamme menee lähikouluun, ilman muuta. Nyt on kuitenkin tullut esille muutamia asioita, jotka eivät pidä itsestään selvänä tuota koulun valintaa. Niinpä olemme joutuneet uudelleen kartottamaan, että missä koulussa sitä ekaa luokkaa alotetaan.

Olemme tutkineet vaihtoehtoja ja puhuneet myös Stainerkoulusta ja Tampereen kristillisestä koulusta. Stainerkoulu se ei ainakaan ole (onneksi se ovi meni kiinni). Mutta kristillinen koulu on vielä ihan yhtä hyvä vaihtoehto, kuin lähikoulukin. Kristillisen koulun puolesta alkoi kuitenkin puhua taas tällä viikolla puheenaiheeksi noussut kristillisen joulun viettäminen. Tietysti ensimmäinen kysymys, joka mieleen nousee on se, että onko olemassa muunkinlaisia jouluja kuin kristillisiä.

Tämän viikon aamutelkkarissa käytiin jälleen kerran tätä keskustelua. Keskustelemassa oli pastori Teemu Laajasalo ja vapaa-ajattelija Petri Karisma. Itsestäni tuntuu pahalta se, että vapaa-ajattelu hyökkää hyvin agressiivisesti vastaan kristillisyyttä. Mielestäni se ei ole mitään vapaata ajattelua. Vapaassa ajattelussa täytyy hyväksyä myös se, että joillekin ihmisille kristilliset arvot tai yleensäkin Arvot ovat tärkeitä.


Katsele keskustelu: Jeesus pois koulujen joulujuhlista.


Jouluhan on kristillinen juhla ja kuuluu meidän kulttuuriin. Miksi on niin vaikeaa hyväksyä Jouluevankeliumi, jollei siihen itse usko, niin voisihan sitä pitää kuitenkin kulttuuriin kuuluvana, joulunäytelmänä ihan samalla tavalla, kuin me kristityt joudumme joka vuosi kestämään joulupukin vierailut ja muut tonttuesitykset. Petri Karisma sanoi ihanne joulujuhlansa olevan sellainen, jossa on vain joulutonttuja ja joulupukkeja, sellaisia harmittomia jouluhahmoja, jotka eivät loukkaa ketään. Petri, olet väärässä! Joulutontut loukkaavat minua! Minua loukkaa myös se, että Joululta viedään syy. Ellei sitä saa juhlia Jeesuksen syntymän kunniaksi, niin miksi silloin ylipäätään viettää koko joulua!

Haluan, että lapseni saa vahvan kokemuksen kristillisestä joulusta ja sen vietosta. Haluan, että lapseni saa vahvan perustan uskolleen, eikä joudu liian aikaisin hengellisen ja ei-hengellisen ristituleen. Haluan, että lapsestani kasvaa tervehenkinen, raitis ja hyvän itsetunnon omaava aikuinen, jolla on elämän perustus Kristus-kalliossa.

Kaiken uhallakin haluan toivottaa Sinulle Ystäväni Siunattua Joulua ja Vapahtajamme syntymäjuhlaa!

Väsymystä, kiirettä ja arkea

Tänä aamuna olo oli kuin kuivaksi puristetulla rätillä. Viikko on ollut raskas, tiiviitä päiviä töissä ja joka ilta jotain. Vielä kun tämän päivän jaksaa, mukaan lukien illalla olevan taloyhtiön kokouksen, niin saa onnitella itseään. Toivoisin ehtiväni levätä hieman viikonloppuna kaiken muun valmistelun ohella. Ensi viikko on vielä rankka. Silloin on paljon tehtävää ja jaettavaa. On ollut todella liikuttavaa nähdä, kuinka nämä ankeat ajat ovat herättäneet ihmisissä auttamishalua. Lahjoituksia tulee paljon ja monesta suunnasta. On ihanaa, että näiden avustusten kautta voimme auttaa yhä useampaa ylöjärveläistä avun tarvitsijaa.

Eilen vietimme eskarissa joulujuhlaa. Otimme osaa koko talon yhteseen joulutaloon. Askartelimme, leikimme tonttuleikkejä, joimme glögiä ja maistelimme lasten paistamia pipareita. Tämä kaikki tapahtui omalta osaltani niillä mehuilla, joita oli jäljellä päivällä olleelta joululaulukierrokselta. Vaikka oli mukavaa käydä laulamassa vanhainkodilla, niin kyllä se mehut vei aika totaalisesti. Jos olisi voinut valita, niin kaikkein mieluiten olisin mennyt kotiin ja peiton alle. Mutta täytyyhän sitä lapsen juhlaan mennä, ei sitä voi, eikä edes halua jättää väliin. En haluaisi olla vanhempi, joka on aina pois lapsen juhlista ja tärkeistä asioista. Pojalle oli tärkeää, että olimme hänen luonaan eskarissa. Innoissaan hän esitteli paikkoja, eskarivihkoaan, kasvunkansiota yms. Nämä on niin tärkeitä hetkiä.

Älä enää viivy, Herrani

Herra, olet luvannut tulla pian.

Älä viivyttele,

älä anna meidän väsyä odotuksessamme

ja vajota toivottomuuteen.

Vahvista uupuneet kätemme ja jalkamme

ja virkistä huolten rasittamat mielemme.

Anna voimaa nousta ja lähteä liikkeelle

vastaanottamaan sinua.

Vielä vähän aikaa, vain vähän aikaa

ja kohtaamme sinut,

auttajamme ja pelastajamme.

Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

Aamen.

Armon täysi toivo

Vyöttäytykää siis, olkaa raittiit.

Pitäkää ajatuksenne kirkkaina

ja pankaa täysi toivonne siihen armoon,

joka teille annetaan Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.

Olkaa kuuliaisia lapsia älkääkä taipuko noudattamaan himoja,

joiden vallassa ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte.

Niin kuin hän, joka teidät on kutsunut,

on pyhä, niin tulkaa tekin pyhiksi kaikessa mitä teette.

Onhan kirjoitettu: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä."

Ja jos kerran te rukoillessanne kutsutte Isäksi häntä,

joka puolueettomasti tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan,

niin eläkää jumalanpelossa tämä muukalaisuutenne aika.

1. Piet. 1: 13-17

Rauhanruhtinas

- Sinä päivänä minä luon rauhan:

Villieläimet, taivaan linnut, maan matelijat

eivät enää tuota vaaraa.

Minä särjen jousen ja miekan,

niin ettei sotia enää käydä.

Minä annan kansani asua turvassa.

Minä kihlaan sinut, otan omakseni ainiaaksi,

minä liitän sinut itseeni

vanhurskauden ja oikeuden sitein,

rakkaudella ja hyvyydellä.

Minä liitän sinut itseeni uskollisuuden sitein,

ja sinä tulet tuntemaan Herran.

Hoos. 2: 20-22

Auta valvomaan

Jeesus Kristus, Herramme ja Vapahtajamme,

läpi pimeyden kaikuu viesti

sinun tulostasi.

Anna meille rohkeutta ja kestävyyttä

elää luottaen sinuun

ja siihen todellisuuteen, mikä ei vielä näy.

Auta meitä pysymään valveilla

ja rukoilemaan,

niin että olemme valmiina,

kun tulet kirkkaudessasi.

Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

Aamen.

Toinen Adventti

Tässä eilisen pätkä, tosin vähän myöhässä. Mutta ehtiihän sitä koko viikon päästä 2. adventin tunnelmiin...

Viime sunnuntain messua vietimme Pispalan kirkossa. Siellä asetettiin uusia työntekijöitä virkaan ja oli lounas messun jälkeen. Mukavaa oli syödä jonkun toisen valmistamaa ruokaa!

Messun jälkeen kotona alkoi piparin teko talkoot. Sarjassamme toinen taikina. Ekasta kun tuli paljon niitä kirkkoja, joten tästä taikinasta riitti enemmän syötäväksikin. Osaa ehdimme myös koristella ennen kuin ne olivat valuneet suusta alas.

Illan kruunasi riisipuuro, jota söimme jälleen kerran vatsan täyteen! Nam!

Jumala katso puoleemme!

Jumala, Sebaot, katso jälleen meihin taivaastasi,

katso meitä!

Ota hoitoosi tämä viiniköynnös,

taimi, jonka oikealla kädelläsi olet istuttanut itseäsi varten,

lapsi, jolle sinä olet antanut voiman.

Menehtykööt uhkaavan katseesi alla ne,

jotka ovat sen polttaneet ja pirstoneet!

Mutta suojatkoon sinun kätesi palvelijaasi,

joka on oikealla puolellasi,

ihmislasta, jolle sinä olet antanut voiman.

Me emme käänny sinun luotasi pois.

Anna meidän elää,

me huudamme sinun nimeäsi.

Jumala, Herra Sebaot, auta meidät ennallemme,

anna meidän nähdä kasvojesi valo,

niin me pelastumme.

Ps. 80: 15-20

2. Adventtisunnuntai

Jeesus sanoi:

"Auringossa, kuussa ja tähdissä näkyy merkkejä. Meren aallot pauhaavat jylisten, ja maan päällä ovat kansat ahdistuksen ja epätoivon vallassa. Kaikki lamaantuvat pelosta odottaessaan sitä, mikä on kohtaava ihmiskuntaa, sillä taivaiden voimat järkkyvät. Silloin nähdään Ihmisen Pojan tulevan pilven päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan. Kun nuo tapahtumat alkavat, nostakaa rohkeasti päänne pystyyn, sillä teidän vapautuksenne on lähellä."

Hän esitti heille myös vertauksen:

"Katsokaa viikunapuuta, tai mitä puuta tahansa. Kun näette sen puhkeavan lehteen, te tiedätte ilman muuta, että kesä on jo lähellä. Samalla tavoin te nähdessänne tämän tapahtuvan tiedätte, että Jumalan valtakunta on lähellä. Totisesti: tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa."

("Pitäkää varanne, etteivät juopottelu ja päihtymys tai jokapäiväisen elämän huolet turruta teitä, niin että se päivä yllättää teidät niin kuin ansa. Sitä päivää ei vältä yksikään, joka maan päällä elää. Pysykää siis alati valveilla ja rukoilkaa itsellenne voimaa, jotta selviäisitte kaikesta siitä, mikä on tapahtuva, ja kestäisitte Ihmisen Pojan edessä.")

Luuk. 21: 25-33 (34-36)

Vielä lauantai-iltanakin ehtii

"Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.

Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa: he pääsevät syömään elämän puusta ja saavat mennä porteista sisälle kaupunkiin. Ulkopuolelle jäävät koirat ja noidat, irstailijat, murhaajat ja epäjumalien palvelijat ja kaikki, jotka rakastavat valhetta ja noudattavat sitä.

Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne, jotta seurakunnat saisivat tämän todistuksen. Minä olen Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti."

Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Joka tämän kuulee, sanokoon: "Tule!" Joka on janoissaan, tulkoon. Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä.

Ilm. 22: 12-17

Jumala, Isämme.

Olet luvannut profeettojen kautta,

että Poikasi Jeesus Kristus

tuo vapautuksen vangituille,

ilon ja toivon hylätyille.

Valmista meidät

kohtaamaan hänet pelastajanamme.

Vastaa odotukseemme.

Kuule meitä,

kun tervehdimme kuningastamme:

Hoosianna, Daavidin Poika,

hoosianna korkeuksissa.

Aamen.

Jännittävää ja monimutkaista

Viikolla olin ostanut bataatteja, joista mun piti tehdä sosetta itsenäisyyspäiväksi, mutta sen tekeminen sitten jäi. Eilen illalla keitin bataatit, soseutin ne ja laitoin uuniin. Aamulla olikin sitten bataattilaatikko valmista pakastettavaksi jouluateriaa varten.


Tänään jatkui jouluvalmistelut. Valmiiden joululahjojen viimeistelyä ja uuden piparitaikinen tekemisellä. Piparitaikina on jääkaapissa odottamassa huomista leipomista ja lahjat ruokapöydällä odottavat minne ne sijoitetaan kunnes ne on aika antaa eteenpäin.

Jännittävin kaikista valmisteluista tänään oli kuitenkin joulukakun leipominen. Leipominen aloitettiin jo pari viikkoa sitten ensin ostamalla kuivatut hedelmät ja pähkinät. Sitten tehtiin hillottu inkivääri ja hillottu appelsiinin kuori. Hillotusta appelsiinin kuoresta tuli hyvää, mutta luulempa, että inkivääriin laitoin liikaa sokeria, koska siitä tuli aika... hmm... paksua. Ei meinannut tänään lähteä purkista pois muuten kuin rapsuttamalla. Mitenkähän sen saisin purkista pois? Hedelmiä on liotettu konjakissa joku aika ja tänään sitten vihdoinkin sain leivottua ne kakkuun. Kaikki näytti aika jännittävältä. Nyt kakku on pois uunista ja jännittää, että miltä se sitten jouluna maistuu. Jos on pahaa, niin sitten on. Jouluyllätykseksi jää sekin. En ole koskaan tehnyt näin monivaiheista ja hankalasti valmistettavaa kakkua. Toivottavasti vaivannäkö ei ole ollut turha ja kakku maistuu vähintäänkin siedettävältä. Toisaalta, jos se on pahaa, niin ei ehkä harmita se, ettei enää tee näin monimutkaista kakkua. Jos se on maistuvaa jää ehkä harmittelemaan sitä vaivaa, jota ei ihan heti huvita nähdä vaivaa näin vaivalloisesti valmistetun kakun kanssa. Kerron sitten jouluna tarkemmin, miten kakun kanssa kävi.

Ihana, on ollut ja on edelleen, että jouluvalmisteluihin on ihmeellisesti löytynyt aikaa. On kivaa tehdä juttuja, vähän valvoakin ja suunnitella. Ihania joulusalaisuuksia ja -tohinoita.

Lauantaiaamuna on parannuksen teon aika

Kirjoita Efesoksen seurakunnan enkelille:

Näin sanoo hän, jolla on oikeassa kädessään seitsemän tähteä ja joka käyskentelee seitsemän kultajalkaisen lampun keskellä:

Minä tiedän sinun tekosi, sinun vaivannäkösi ja kestävyytesi. Minä tiedän, ettet voi sietää pahoja ihmisiä. Sinä olet koetellut niitä, jotka sanovat itseään apostoleiksi vaikka eivät ole, ja olet havainnut heidät valehtelijoiksi. Kestävyyttäkin sinulla on, olethan joutunut moneen vaivaan minun nimeni tunnustamisen tähden etkä ole antanut periksi. Mutta sitä en sinussa hyväksy, että olet luopunut ensi ajan rakkaudesta. Muista siis, mistä olet langennut, käänny ja palaa tekemään ensi ajan tekoja. Ellet tee parannusta, minä tulen luoksesi ja siirrän lamppusi paikaltaan.

Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille. Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan puutarhassa.

Ilm. 2: 1-5, 7

Itsenäisyyspäivän jälkeen

Olipa ihanaa taas laittaa vieraille juttuja. Eilisissä meidän perheen itsenäisyysjuhlassa oli mukana poikamme toiset kummit. Oli mukavaa aikaa yhdessä. Ruoka oli puoliksi onnistunutta, jostain syystä liha oli rustoista. Vaikka maku oli mitä mahtavin, niin oli sen jyrsimisessä aika homma. Mutta perunapaistos oli loistavaa. Jälkiruuaksi oli konjakkiluumuja ja riisilunta sekä itsetehtyä venyvää toffeeta, nam.

Vatsa täynnä oli mukava siirtyä soffalle katselemaan Linnanjuhlia. Tänä vuonna ei ollutkaan kovin montaa henkilökohtaista tuttua, mutta oli mukavaa nähdä eräs pyhäkoululaisenikin siellä. Ihania ja erikoisia pukuja taas kerran, kiva seurata.

Sitten aamulla muistin, että unohdin kokonaan pöydästä Suomen lipun, sen josta monena vuonna haaveilin ja vihdoin sain hankittua viime vuonna. Pöydässä ei ollut myöskään sinivalkoisia kynttilöitä. Aamulla harmitti hieman, että unohdin Itsenäisyyspäivän kattauksesta kaikkein oleellisimman! Mutta enää sille ei voi mitään, ehkä ensi vuonna.

Myöskin harmittaa se, että valokuvaus on tänä vuonna ihan kokonaan unohtunut. Olisi niin mukava näpsiä kuvia, vaikkapa vaan pojalle muistoksi. Mutta kamera on aina jossain, eikä sitten todellakaan muista. Mitenkähän senkin muistaisi aina viritellä kuntoon ja vielä ottaa kuvia.

Ensimmäisen joululahjankin sain annettua, joten yksi muistaminen vähemmän! Täytyisi valmistella loputkin joululahjat, niin että ne olisivat tarvittaessa valmiita, ettei tarvitse sitten kuin vain antaa ja nauttia.

Eilen kaiken muun ruua valmistuksen lomassa tein ensimmäisen kerran elämässäni maksalaatikkoa! mausta en vielä tiedä, koska se on pakkasessa odottamassa joulua, mutta valmistus oli aikankin helppoa. "joululaatikoista" kaikken helpoin ja vähätöisin. Jos makukin on hyvä, niin sitten totean, etten enää koskaan osta maksalaatikkoa kaupasta. niin helppoa se oli ja näyttikin ihan maksalaatikolta. Pitäisiköhän sitä sittenkin maistaa ja jos maku on ok, niin tehdä vielä uusi annos?

Perjantaina odotan kärsivällisesti Herraa

Profeetta sanoi:

- Minä seison vartiopaikallani,

asetun tähystämään

saadakseni tietää, mitä Herra puhuu minulle,

mitä hän vastaa valituksiini.

Herra vastasi minulle:

- Kirjoita näky niin selvästi tauluihin,

että sen voi vaivatta lukea.

Näky odottaa vielä toteutumistaan,

mutta määräaika lähestyy joka hetki,

se hetki tulee vääjäämättä.

Jos se viipyy, odota,

näky toteutuu varmasti ja ajallaan.

Kirjoita siis:

Tuo kansa on perin juurin

röyhkeä ja väärämielinen.

Mutta vanhurskas saa elää,

kun hän pysyy uskollisena.

Hab. 2: 1-4

Torstaina kuljen Herran johdatuksessa

- Minä kokoan sinut, Jaakobin heimo, kaikkialta,

yhdistän Israelista jäljelle jääneet.

Minä johdatan heidät yhteen

kuin lampaat tarhaan,

kuin lauman laitumelle.

Kansaa tungeksii kaikkialla.

Heidän edellään kulkee tien aukaisija,

he raivaavat tiensä,

murtautuvat portista ja lähtevät.

Heidän kuninkaansa kulkee edellä,

Herra johtaa heitä.

Miika 2: 12-13

Keskiviikkona katselen Taivaallista Isääni

Katso taivaastasi,

katso pyhästä, ihanasta asumuksestasi!

Missä viipyy sinun tulinen intosi,

missä ovat voimatekosi?

Missä on sinun palava säälisi?

Älä kiellä meiltä rakkauttasi!

Olethan sinä meidän isämme.

Ei Abraham meistä mitään tiedä

eikä Israel meitä tunne.

Sinä, Herra, olet meidän isämme.

Ikuinen Lunastajamme,

se on sinun nimesi.

Jes. 63: 15-16

Tiistaina luotan Herran apuun

Sinun puoleesi, Herra, minä käännyn.

Jumalani, sinun apuusi minä luotan.

Enhän luota turhaan,

ethän anna vihollisilleni sitä riemua,

että he voittavat minut!

Ei kukaan, joka luottaa sinuun,

jää vaille apuasi.

Vain luopiot joutuvat häpeään.

Herra, osoita minulle tiesi,

opeta minua kulkemaan polkujasi.

Ohjaa minut totuuteesi ja opeta minua,

sinä Jumalani, auttajani!

Sinuun minä luotan aina.

Herra, sinä olet laupias,

muista minua,

osoita ikiaikaista hyvyyttäsi.

Älä muista nuoruuteni syntejä,

älä pahoja tekojani!

Sinä, joka olet uskollinen ja hyvä,

älä unohda minua!

Hyvä ja oikeamielinen on Herra,

hän neuvoo syntisille tien.

Hän hankkii sorretuille oikeuden,

hän opettaa köyhille tiensä.

Herran tie on hyvä, hän on uskollinen niille,

jotka pitävät hänen liittonsa ja lakinsa.

Ps. 25: 1-10

Adventtipaasto alkaa

Ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeisestä maanantaista alkaa jouluun valmistautumisen aika, adventtipaasto. Johannes Kastaja valmisti ihmiset ottamaan vastaan Kristuksen. Parannus ja syntien anteeksianto valmistavat meitä ottamaan vastaan joulun Herran. Tämän viikon tekstejä märehtimällä voi syntyä jotain uutta, jotain, mitä on kannattanut odottaa.


Kun ihmisiä tuli joukoittain kastettavaksi, Johannes sanoi heille: "Te käärmeen sikiöt! Kuka teille on sanonut, että te voitte välttää tulevan vihan? Tehkää hedelmiä, joissa kääntymyksenne näkyy! Älkää ruvetko ajattelemaan: ’Olemmehan me Abrahamin lapsia.’ Minä sanon teille: Jumala pystyy herättämään Abrahamille lapsia vaikka näistä kivistä. Nyt on jo kirves pantu puun juurelle. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen."

Ihmiset kysyivät häneltä: "Mitä meidän sitten tulee tehdä?" Hän vastasi heille: "Jolla on kaksi paitaa, antakoon toisen sille, jolla ei ole yhtään. Jolla on ruokaa, tehköön samoin." Myös publikaaneja tuli kastettavaksi, ja he kysyivät Johannekselta: "Opettaja, mitä meidän tulee tehdä?" Hän sanoi heille: "Älkää vaatiko enempää kuin on säädetty." Sotilaatkin kysyivät häneltä: "Entä me, mitä meidän tulee tehdä?" Hän sanoi heille: "Älkää ryöstäkö älkääkä kiristäkö keneltäkään, vaan tyytykää palkkaanne."

Luuk. 3: 7-14

Pyhä Jumala, rakas taivaallinen Isämme.

Kiitos adventin ajasta,

kiitos iloisesta odotuksesta.

Auta, että adventtikynttilöiden syttyessä

osaisimme viikko viikolta valmistautua

Poikasi Jeesuksen syntymäjuhlaan.

Opeta meitä näkemään ne asiat,

jotka ovat elämässä todella tärkeitä,

ja jättämään vähemmälle sellainen,

mitä emme tarvitse.

Aamen.

Väsyttää

Tänään olen ollut erittäin väsynyt. Jotenkin en vaan ole jaksanut tehdä oikein mitään. En edes kirkkoon jaksanut lähteä. Onneksi kuitenkin sain katsella Lempääläläistä Adventtimessua. Löysin myös ihanan Nokian seurakunnan Adventtimatkan osan netistä.

Mieluiten olisin vaan nukkunut. Ei kuitenkaan auttanut, jotain oli tehtävä. Perhe oli ruokittava ja viikolla likoamaan laitetut appelsiinin kuoret oli jatkokäsiteltävä. Keitin siis riisipuuroa ison kattilallisen, eikä sitä missään tapauksessa kannata keittää minkäänlaisesta laktoosittomasta maidosta. Olen joskus keittänyt ns. tiiliskivimaidosta ja siitä tulee punaista. Tänään paremman puutteessa keitin jostain ihan muusta laktoosittomasta maidosta ja taas se oli punaista. Vaikka se ei vaikutakaan makuun, joka oli muuten erinomainen, niin ulkonäkö on kamala. Sellaista punaruskeaa puuroa, ihan kuin olisi palanut pohjaan, vaikkei kai sellaista kovin helposti haudutuskattilassa tapahdu. Maistelimme puuron kanssa ensimmäiset konjakkiluumut ja on muuten hyvää!


Pitkitin pakollisia hommia, en olis mitenkään jaksanut ryhtyä appelsiinin kuorien keittoon, mutta oli pakko, etteivät mene pilalle. Siispä loppuillan keittelin sokerilientä hillotuille appelsiinin kuorille. Toimii sekin!


Nyt aivan uupuneena ajattelin sen verran istahtaa TV:n ääreen ja katsella aikaisemmin päivällä tulleen Hercule Poirotin ja sitten nukkumaan.

Siunattua 1. Adventin iltaa ja yötä!

Aunen opit

Käydessäni lapsena pyhäkoulua, oli Ensimmäinen adventti aina suuri juhla. Mikäli emme menneet perhekirkkoon Aunen kanssa, niin sitten juhlimme pyhäkoulussa. Joka vuosi lausuntaa harrastava Aune luetutti meillä psalmia 24 vuorolukuna. Vielä tänäkin päivänä mieleen muistuu hänen ohjeensa miten hän ohjeistaa meitä lukemaan psalmia. Toisinaan teimme siihen myös koreografian. Olimme portteja ja muuta sellaista. Siitä on lämpimät ja juhlavat muistot.

Ei ole Aunen opit kauaksi kantaneet. Niin on pahasti Raamatun luku jäänyt. Katselin kateellisena erään ihmisen Raamattua, jossa oli alleviivauksia, sivuviitteitä, lippuja ja lappuja Raamatun välissä yms. Oma Raamattuni on puhdas ja näyttää melkein avaamattomalta. Kumpa saisin otettua itseäni niskasta kiinni ja tehtyä asian eteen jotain.

Vähän olen kuitenkin Raamattua lueskellut. Olen nimittäin tänä syksynä lueskellut mielenkiinnosta Bibliaa. Kieli on vanhaa ja tekstiä joskus hyvin hankala seurata. Mutta kun jää miettimään eri käännösten välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä, vaikkapa vain pohtimalla yhden sanan merkitystä, niin koen saavani teksteistä huomattavasti enemmän irti. Suosittelen kaikille!

Psalmi 24:7-10

Nykynen Kirkkoraamattu: 

Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa, ikiaikaiset ovet! Kirkkauden kuningas tulee.

Kuka on kirkkauden kuningas? Hän on Herra, väkevä ja voimallinen. Hän on Herra, voiton sankari. Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa, ikiaikaiset ovet!
Kirkkauden kuningas tulee.

Kuka on kirkkauden kuningas? Kirkkauden kuningas on Herra Sebaot! (sela)

Vanha käännös:

Nostakaa päänne, te portit, nostakaa päänne, te ikuiset ovet,
kunnian kuninkaan käydä sisälle!

Kuka on se kunnian kuningas?
Hän on Herra, väkevä ja voimallinen, Herra, voimallinen sodassa.

Nostakaa päänne, te portit, nostakaa päänne, te ikuiset ovet,
kunnian kuninkaan käydä sisälle!

Kuka on se kunnian kuningas?
Hän on Herra Sebaot, hän on kunnian kuningas. Sela.

Bibilia:

Tehkäät portit avaraksi ja ovet maailmassa korkiaksi,
kunnian Kuninkaan mennä sisälle.

Kuka on kunnian Kuningas?
se on Herra, väkevä ja voimallinen, Herra voimallinen sodassa.

Tehkäät portit avaraksi ja ovet maailmassa korkiaksi,
kunnian Kuninkaan mennä sisälle!

Kuka on kunnian Kuningas?
se on Herra Zebaot, hän on kunnian Kuningas, Sela!

                 Siunattua Adventinaikaa!

                                                                                    Lämmintä joulunodotusta!

                                      Voimaa Vapahtajamme odottamiseen!

                                                                                                                         Jouluiloa ja Valoa!

                                                                Piparin tuoksua!

                       Glögin makua!

                                                                                                         Joulurauhaa!

Joulukalenteri aukeaa

Tänään on joulukuun ensimmäinen päivä ja suurimmasta osasta joulukalentereita voi avata ensimmäisen luukun. Meillekin noita kalentereita on kertynyt jo aika monia. Lähetysseuran kalenterista saa avata ensimmäisen muulun vasta huomenna. Poikani oli sitä mieltä, että se on huijauskalenteri, kun ei tänään saa avata mitään. Eikä auttanut, vaikka yritin selittää, että viimeisen luukun 25 voi avata sen jälkeen, kun kaikista muista kalentereista kaikki luukut on jo avattu.

Jännittävintä oli se, että Joulumuori oli kirjoittanut kirjeen ja kehoitti käymään virkistäytymässä kylpylässä ennen joulutohinoiden alkamista. Näin me sitten teimmekin ja olimme reissun jäljiltä kyllä aika poikki. Mutta mukavaa se oli. Oli ihana nähdä, kuinka oma poika on entistä rohkeampi ja nyt jo alkaa tulla sellaisia riemun ja ilon kiljahduksia kylpemisen aiheuttamasta mielihyvästä. Ihanaa!