Eilistä vastaanottoa varjosti pienen vain 8-vuotiaan Arttu Ollilan katoaminen. Osa meistä piti kriisipalaveria miettien, miten tilanne parhaiten saadaan hoidettua. Osa taas yritti hoitaa vastaanoton kunnialla, vaikka mieli olikin ehkä muualla.
On erittäin surullista, että tämän kaltaista tapahtuu. Mieleen nousee kysymyksiä, joista osa on kohdistettu Jumalaan. Miten tämmöistä voi sattua? Miten Jumala sallii tämän? Missä hän on? Onko Häntä edes olemassa? Kysymyksiä, joihin emme ehkä saa vastausta täällä oloaikanamme. Paljon pahaa tapahtuu, emmekä itse voi sille mitään. Jumala kuitenkin on ja auttaa. Joskus vain tuntuu, että mitään ei tapahdu. Onneksi on Toivoa niin kauan, kunnes Arttu löytyy!
Rakas Taivaallien Isämme,
Pyhä Jumala,
Siunaa ja varjele Arttu siellä missä hän on.
Anna hänen löytyyä hyvässä kunnossa.
Siunaa Artun vanhempia ja läheisiä.
Ole heidän kanssaan, anna voimia ja lohduta.
Ole Artun koulukavereiden ja opettajien kanssa.
Siunaa kaikkia niitä, jotka ovat etsimässä Arttua.
Siunaa kaikkia johtajia, työntekijöitä ja vapaaehtoisia.
Johdata sinä heidän askeleitaan ja anna viisautta mennä juuri sinne minne pitääkin.
Ole niiden kanssa, jotka tekevät kriisityötä,
anna heidän olla läsnä oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Anna heille oikeat sanat ja oikea mieli,
niin että he osaisivat kohdata avun tarvitsijat juuri oikealla tavalla.
Siunaa meitä kaikkia, joita tämä tapaus koskettaa.
Anna meille Sinun Rauhasi.
Siunatkoon ja Varjelkoon meitä kaikkia
Pyhä Kolmiyhteinen Jumala,
Isä, Poika ja Pyhä Henki!
Aamen
