Olipa eilen hauska työpäivä. Aamun vastaanoton jälkeen keitimme monta termaria gloögiä ja pakkasimme pipareita matkaan. Lähdimme yllätyskäynnille työkkäriin, kelaan, taksiasemalle ja perusturvaan. Tietysti yksiköiden johtajien kanssa oli asiasta sovittu etukäteen, mutta osa työntekijöistä ja asiakkaat olivat iloisesti yllättyneitä tästä seurakunnan tempauksesta. Mukavaa oli tavata yhteistyökumppaneita, asiakkaitamme ja muitakin ihmisiä vielä hyvän jouluntoivotus tervehdyksen merkeissä. Oli aivan ihana kierros, tätä lisää. Vaikka kaikillä käynneillä oli oma tärkeä merkityksensä, niin jotenkin mieleen nousee taksiasema. Siellä istuimme hetken aikaa repaleisilla nahkasohvilla jutellen taksikuskien kanssa. Oli mukava, lämmin hetki yhdessä ennen joulua.
Iltapäivällä eskarista soitettiin ja pyydettiin hakemaan raivoava poikamme pois. Hänkin on niin väsynyt ja varmasti jännittynyt joulun odotukseen, ettei enää jaksa. Olin jo onneksi lähdössä töistä, joten kiireesti menin eskariin. Matkalla soitin mummille, että jaksaisivatko he pitää poikaa tänään. Onneksi se järjestyi niin, että poika saa yhden ylimääräisen vapaan tämän jouluhulinan keskellä. Ainoa harmitus asiassa oli se, että kummityttö olisi toivonut, että olisimme menneet hänen joulujuhlaansa. Emme sitten menneet, koska poika ressukkani oli niin väsynyt. Ja hyvä sitten niin. Vaikka tietysti harmittaa, olisi ollut niin mukava käydä katsomassa mitä se kummityttö siellä joulujuhlissa tekee...
Onneksi tämä viikko alkaa olla lopullaan. Vielä yksi päivä täytyy jaksaa, ja sitten... Tosin sunnuntainakin on vielä yksi pikkujuttu, mutta se on niin pikkuinen, että se menee kyllä. Sitten sen jälkeen töihin vasta ensi vuonna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti